Höyrytiiveys rakentamisessa
Onko parempi tehdä asunnoista höyryä läpäiseviä tai höyrytiiviitä?
Perusperiaate on, että rakennuksen ja sen eristyksen on kyettävä kuivumaan ja pysymään kuivana. Keskustelu on jatkuvaa, sillä mitä paksumpi eristys asennetaan, sitä suurempia ongelmia voi ilmaantua rakennuksen kosteuden kanssa.
Rakennuksen eristyksen tarkoituksena on rajoittaa lämmönsiirron aiheuttamia häviöitä. Korkeat R-arvot vähentävät lämpöhäviöitä ja siten energiankulutusta edellyttäen, että eristys on kuiva ja pysyy kuivana.
Kosteutta syntyy kodeissa suuria määriä (noin 10 litraa vuorokaudessa, mm. ihmisten lukumäärästä riippuen). Tällaiset määrät voidaan poistaa kodeista vain ilmanvaihdolla – yksinkertaisesti sanottuna ilman vaihtuvuus on välttämätöntä.
Vakiomenetelmänä rakennuksen tulee olla sisältä kosteudenpitävä ja ulkopuolelta hengittävä, mikä tarkoittaa, että eristys on suojattu höyryn tunkeutumiselta rakennuksen sisältä. Tätä käytetään perinteisissä seinärakenteissa ja kaltevassa katossa, ja sitä pidetään usein tilanteena, jossa kondensoitumisen mahdollisuus on pienin.
Höyryn diffuusio
Vesihöyry siirtyy aina alueilta, joilla on korkea höyrypitoisuus (joissa on korkea höyrynpaine) alueille, joissa höyrypitoisuus on pienempi. Höyrynpaineen ero johtuu ilman lämpötilan tai suhteellisen kosteuden (RH) erosta molemmilla puolilla.
Kun toisella puolella oleva materiaali joutuu kosketuksiin ilman kanssa, jonka höyrynpaine on pienempi kuin toisella puolella, esimerkiksi julkisivussa tai katossa, vesihöyry virtaa materiaalin läpi höyrynpaine-eron vuoksi. Tätä ilmiötä kutsutaan vesihöyryn diffuusioksi ja se johtaa (vesi)höyryn virtaukseen rakenteissa.
Asuntojen kosteus kulkeutuu aina paikkoihin, jossa ilmankosteus on alhaisempi (höyryn diffuusio). Lämpimälle puolelle tarvitaan höyrysulkukalvo, joka pitää kosteuden poissa rakennuksen rakenteesta ja eristyksestä. Koska höyrysulkukalvossa on liitoksia eri paikoissa, kosteaa ilmaa on edelleen rakennuksen rakenteessa ja eristeessä "vuotojen" kautta ja se voi jäähtyä ja tiivistyä. Rakenteen vaurioiden, välttämiseksi tämä kondenssivesi on johdettava ulos: rakenteen tulee siksi olla ulkopuolelta vettä hylkivä, mutta hengittävä.
Kosteuden kulkeutumista (höyryn kulkeutumista) rakennusrakenteen läpi estää diffuusiovastus, joka riippuu materiaalista ja sen paksuudesta. Tätä esitetään µ-arvo (myy-arvo), joka on dimensioton luku, joka on yhtä suuri kuin materiaalin höyrynkestävyyden suhde saman paksuisen ilmakerroksen höyrynkestävyyteen. Materiaalin µ-arvo ilmaisee siis, kuinka monta kertaa materiaalin höyrydiffuusiovastus on suurempi kuin saman paksuisen ilmakerroksen diffuusiovastus (tunnetaan myös ekvivalenttina ilmakerroksen paksuutena).
Höyryn konvektio
"Ilmavirran seurauksena tapahtuvaa kosteuden kulkeutumista (höyryn kulkeutumista), esimerkiksi eristemateriaalissa olevien ilmavuotojen kautta, kutsutaan konvektiiviseksi kosteuden kulkeutumiseksi. Näiden vuotojen kautta rakennuksen rakenteeseen tuleva kosteus on usein moninkertainen vrt. kosteusrasitus diffuusion kautta." Tämä on sitäkin suurempi syy välttää ilmavuotoja ja rakentaa ilmatiiviitä rakenteita.