Ilmatiiviin rakentamisen merkitys on kasvanut merkittävästi parin viime vuoden aikana. Tämä on järkevää, sillä vain harvoissa sovelluksissa samalla investoinnilla on niin huomattava vaikutus rakennuksen vaipan ja sisäilman kannalta. Ilmatiiviistä rakentamisesta on tullut olennainen osa jokaista energiatehokasta rakennusprojektia. Uudet talot, peruskorjaukset, passiivitalot... kaikki luottavat laadukkaaseen rakennusvaippaan energiatarpeen minimoimiseksi. Mutta mitä ilmatiiviys tarkalleen on, ja ehkä tärkeämpää, mitä se ei ole? Tässä artikkelissa selitämme erot näiden kahden käsitteen välillä, joita usein sekoitetaan tai käytetään jopa väärin synonyymeinä.

“Höyrytiiviit materiaalit ovat aina ilmatiiviitä, mutta ilmatiiviit materiaalit eivät aina ole höyrynpitäviä!”

Ilmatiiveyden ja höyrytiiveyden määritelmät:

Ilmatiiveys on ominaisuus, jossa materiaali vastustaa (vesi)höyryn kulkeutumista ilmanpaine-erojen seurauksena. Yleensä materiaalit luokitellaan 3 höyrynkestoluokkaan. Hyvin harvat materiaalit ovat täysin höyrynpitäviä (lasi, alumiini). Kaikki muut materiaalit ovat höyrynkestäviä tai vesihöyryä läpäiseviä. Materiaalin (esim. OSB-levyt) höyryntiiviysaste ilmaistaan tietyllä µ-arvolla, tietyn paksuisen tuotteen (esim. OSB-levyt, joiden paksuus on 18 mm) höyrytiiviysarvo ilmaistaan. Sd-arvolla (tunnetaan myös nimellä µd-arvo). Suurin ero ilmatiiviyden kanssa on, että höyry kulkee materiaalin läpi (= höyrydiffuusio), kun taas ilma virtaa materiaalissa olevan häiriön, kuten rakojen kautta.

Soudal-ilmatiiveyskonsepti

Höyrytiiveys on ominaisuus, jossa materiaali vastustaa (vesi)höyryn kulkeutumista ilmanpaine-erojen seurauksena. Yleensä materiaalit luokitellaan 3 höyrynkestoluokkaan. Hyvin harvat materiaalit ovat täysin höyrynpitäviä (lasi, alumiini). Kaikki muut materiaalit ovat höyrynkestäviä tai höyryä läpäiseviä. Materiaalin (esim. OSB-levyt) höyryntiiviysaste ilmaistaan tietyllä µ-arvolla, tietyn paksuisen tuotteen (esim. OSB-levyt, joiden paksuus on 18 mm) höyrytiiviysarvo ilmaistaan. Sd-arvolla (tunnetaan myös nimellä µd-arvo). Suurin ero ilmatiiviyden kanssa on, että höyry kulkee materiaalin läpi (= höyrydiffuusio), kun taas ilma virtaa materiaalissa olevan häiriön, kuten halkeamat, kautta.

Höyrytiiveys rakentamisessa

dampdicht

Välttää kosteuden kertymistä rakenteisiin

Kosteutta syntyy jatkuvasti rakennuksen sisällä. Rakennusvaipan sisäpuolen (korkeampi ilmanpaine) ja ulkopuolen (pienempi ilmanpaine) välisten ilmanpaine-erojen vuoksi sisäilman kosteus (sisätilojen vesihöyry) etsii tietä ulos. Jos kosteustaso on liian korkea (jos ilmassa on liikaa vesihöyryä), hyvin säädetty ilmanvaihtojärjestelmä ohjaa ylimääräisen kosteuden ulos. Sisäilmaan jää kuitenkin jonkin verran kosteutta. Tämä kosteus yrittää löytää tiensä ulos, rakennuksen läpi. Se, miten sisäinen höyry kulkeutuu ulos, ei ole niin tärkeää. Tärkeää on, että höyry ei keräänny rakenteiden sisään (eristekerrokseen) ja ettei se joudu kosketuksiin kylmän ulkoilman kanssa. Jälkimmäisessä tapauksessa vesihöyry kondensoituu, mikä lopulta johtaa kosteuteen, homeeseen ja pahimmillaan asukkaiden terveysongelmiin. Höyryn kertymistä rakenteiden sisään on vältettävä kaikin keinoin.

Vahinko, joka voi aiheutua höyryn kulkeutumisesta konvektion kautta (= ilman liikkuminen lämpötilan ja ilman tiheyden eroista johtuen), on huomattavasti suurempi kuin höyryn kulkeutuminen diffuusion kautta (= höyryn liikkuminen materiaalien läpi). Esimerkiksi 2 x 2 cm:n aukko (ilmavuoto) ilmatiiviissä kerroksessa päästää jopa 100 kertaa enemmän vesihöyryä rakennus- ja eristekerrokseen kuin höyryn diffuusio. Ilmatiiviyden puute aiheuttaa siis paljon enemmän ongelmia kuin höyrynpitävyyden puute. Siksi ilmatiiviys on tärkeämpääi kuin höyrytiiviys.

Lisäksi ilmatiivis rakenne lisää asumismukavuutta (vedon poistaminen, parempi akustiikka ja eristyskerroksen parempi lämpöteho), säästää energiaa (lämmitetty ilma pysyy sisällä ja kylmä ilma ulkona) ja estää homeen muodostumisen ja kondensaatio-ongelmia (sisäilma ei pääse liikkumaan rakenteen läpi jäähtyäkseen ja kondensoituakseen).

Optimaalinen rakenne:

Soudal Window System (SWS) -järjestelmässä suosittelemme jatkuvan ilmatiiviin ja höyrynkestävän kerroksen levittämistä ikkunaliitännän sisäpuolelle (lämpimälle puolelle) ja sadetiiviin ja höyrynpitävän kerroksen levittämistä ulkopuolelle (kylmä puoli). Molempien kerrosten välissä eristekerroksen tulee pysyä katkeamattomana koko rakennuksen vaipan alalla.

damptransport